Golf on Suomessa edelleen melko tuore tuttavuus

Suomeen golf saapui 1900-luvun alussa, mutta jo ennen tätä muutamat suomalaiset olivat ehtineet kokeilla lajia ulkomailla matkaillessaan. Kyseessä oli tuolloin vahvasti yläluokan laji ja golfista innostuivat niin Tsaari Nikolai II kuin Mannerheimkin.

Lajista innostuttiin korkeinta valtiojohtoa myöten

Tsaari Nikolain golf-innostus oli niin yleisesti tiedossa, että kun tsaari saapui Suomeen tarkastamaan tiluksiaan kesällä 1902, häntä varten oli raivattu Vironlahdelle oma golfkenttä peltoaukealle. Golfia harrastivat aktiivisesti myös muut Romanovin suvun jäsenet. Jo vuonna 1891 suuriruhtinas Mihail eli tsaari Nikolain setä rakennutti golfkentän hieman lajille sopivampaan ilmanalaa eli Ranskan Rivieralle Cannesiin.

Mannerheim puolestaan innostui golfista sisällissodan jälkeen, jolloin hän vietti aikaa Saksassa ja pyrki parantamaan terveyttään oleskelemalla terveyskylpylöissä silloisessa Karlsbadin kaupungissa, joka nykyään on nimeltään Karlovy Vari ja kuuluu Tsekeille, Kaupungista löytyi myös varsinainen erikoisuus eli oma golfkenttä. Tässä kentässä oli vain yhdeksän reikää, mutta sitä pelattiin molempiin suuntiin, jolloin lopputuloksena oli 18 reiän rata. Toipuessaan hieman sodan rasituksista Mannerheim innostui suuresti tästä uudesta pelistä. Tästä kertovat myös myöhemmin Mannerheimin jäämistöstä löytyneet pelimaksukuitit ja kattava oppikirja golfin saloista. Mannerheim hankki itselleen myös komeat hikkorivartiset mailat, joita hänen kuolemansa jälkeen on säilytetty museossa.

Helsingin kaupunginjohtajan aloitteesta saatiin golfkenttä myös Suomeen

Golf levisi politiikan toimijoiden keskuudessa kovaa vauhtia ja Mannerheimin vanavedessä peliä opettelivat ainakin Helsingin Sanomien päätoimittaja Eljas Erkko, Helsingin kaupunginjohtaja Erik von Frenckell ja muutamat ministerit. Von Frenckellin aloitteesta Suomessa pelattiinkin ensimmäinen virallinen golfpeli vuonna 1930. Von Frenckell kutsui ystävänsä pelaamaan ja onnistui järjestämään pelipaikaksi yleensä kokonaan jalkapallolle varatun Töölön pallokentän. Peliin osallistuivat von Frenckellin ja Erkon lisäksi Helsingissä komennuksella ollut Yhdysvaltain suurlähettiläs Edward E. Brodie ja tanskalainen liikemies Charles Jensen. Peli oli menestys ja pallokenttä jätettiin arkisin päiväsaikaan golfaajien käyttöön.

Kaupunginjohtaja ei ollut kuitenkaan täysin tyytyväinen tilapäisratkaisuun ja jatkoi sopivan paikan etsimistä pysyvälle golfkentälle. Helsingin kaupungin omistuksessa oli useampia komeita kartanoita, jotka kuitenkin sijaitsivat maalaiskunnan puolella. Lopulta von Frenckell päätyi valitsemaan golfkentän paikaksi Talin kartanon, siitäkin huolimatta, että Tali sijaitsi melko kaukana keskustasta. Maita ei kuitenkaan voitu vuokrata eteenpäin, ennen kuin lajille oli perustettu oma seura. Niinpä vuonna 1932 perustettiin myös Suomen ensimmäinen virallinen golfseura, Helsingin Golfklubi.

Golf alkoi levitä myös muualle Suomeen, mutta sota rajoitti harrastuksen suosiota

Golf alkoi kiinnostaa yhä enemmän ja lopulta vuonna 1938 päätettiin perustaa toinen golfkerho ja avata toinen kenttä. Sijaintipaikaksi tuli Viipuri, jossa oli ennestään jo useampia tenniskenttiä ja aktiivista urheiluelämää. Kenttä rakennettiin ja se oli käytössä aina kesäkuuhun 1944 asti, jolloin kaupungista jouduttiin lähtemään nopealla tahdilla evakkoon. Golfklubin toiminta siirtyi puheenjohtajan mukana Lappeenrantaan. Puheenjohtajan kerrotaan pakanneen evakkoon lähtiessään mukaansa myös seuran sata golfmailaa.

Seuraavina vuosina Suomeen perustettiin vielä kaksi uutta golfkenttää, toinen Poriin ja toinen Hämeenlinnan Aulangolle. Laji ei kuitenkaan lähtenyt kasvamaan odotetulla tavalla ja Tali säilyi golfin pääpaikkana. Golf oli pienen piirin laji aina 1980-luvulle asti, jolloin yllättäen alkoi hurja harrastajamäärän kasvu. Nousukausi oli tuonut ihmisille varakkuutta ja tämä vapautti heidät harrastamaan. Jäsenmäärä golfklubeissa kasvoi kerralla yli 50 prosenttia.

Nousukausi toki päättyi aikanaan, mutta jäsenmäärät ovat jatkaneet maltillista nousua vuodesta toiseen. Tällä hetkellä golfin pariin yritetään houkutella lisää nuoria ja seurat korostavatkin, että lajissa ei ole enää pitkään aikaan ollut kyse pienen sisäpiirin harrastuksesta. Viime vuosina golfista on kehitelty myös uusia alalajeja, kuten frisbeegolf ja jalkapallogolf.